Muistoja Raamattutiedon kurssilta

Tou 30. 2008 - taavetti

Kurssista on aikaa jo kuukauden verran, on ollut kaiken aikaa mielessä kirjoittaa joitakin tunnelmia ja muistoja. Muut työt ja väsymys ovat aikeen toteuttamista pitkittäneet ja pitkittäisivät vieläkin, mutta ajattelin vihdoin tarttua härkää sarvista ja muistella vaikka pätkän kerrallaan, vähä vähältä muokaten ja lisäten. Tarkoitus ei ole kurssin antia sellaisenaan tänne tuoda, sehän on opettajiemme aineistoakin. Joitakin tunnelmia ja vaikutelmia jos osaisin välittää, siinä mielessä voin muutamia välähdyksiä opetuksestakin kertoa.
Kurssin aiheena oli Ensimmäisestä Mooseksen kirjasta patriarkkojen aika ja siinähän meille oli oppimista, kun tarkastelu aloitettiin jo Aabrahamin vanhemmista, sen aikaisista uskonnoista, jumalista ja muusta ajan kuvasta. Niistä siirryttiin vähä vähältä itse patriarkkoihin, joita olivat mainitun Aabrahamin lisäksi hänen poikansa Iisak ja Iisakin poika Jaakob, joka sai tiettyjen elämänä vaiheiden jälkeen nimen Israel.
Oli kiintoisaa kuunnella, seurata ja keskustellakin Raamatun tapahtumista historian valossa, vaikka tosiasia on, että kaikkein vanhimmat Raamatussa kerrotut asiat löytyvät vain Raamatusta, mistään muualta ei löydy samoja tapahtumia koskevaa kerrontaa. Kuitenkin jo Aabrahamin isän, Teramin siirtyminen Kaldean Urista Kanaanin maan suuntaan, voidaan sijoittaa yleisempään kansojen vaelluksen aikaan. Ur oli muinainen sumerilainen kaupunki, Kaldeaa ei vielä silloin tunnettu. Kaldeana alue tunnetaan vasta 600 -luvulta eKr alkaen.
Vaikka olen lukenut Raamatun joitakin kertoja läpi, enpä ole aikaisemmin tullut kiinnittäneeksi huomiota Terahiin, Aabramin isään. Nyt on sekin puute korjattu, samoin monien luettuna tuttujen tapahtumien sijoittamista aikansa historiallisiin tapahtumiin. Samoin patriarkkoja edeltävän ajan ja heidän aikansa yleisen jumalien palvonnan määrä ja laatu tulivat esille uudessa valossa. Olen toki tiennyt silloin olleen paljon jumalia, mutta niiden määrään ja merkitykseen on ollut ymmärrys olematon. Nyt sitä tuli hivenen verran lisää.
Aloitettiin Sumerilaisten uskonnolla, joka jakaantuu kahteen erilaiseen vaiheisiin, molemmissa jumalia oli lukuisia, jokaisella eri merkitys ja eri tehtävä. Olivat ihmisiä voimakkaampia, vaikkakin ihmisten kaltaisia, vedenpaisumuskin tunnetaan, tosin erilaisena kertomuksena, kuin Raamatussa. Sumerilaisia seuranneet Akkadilaiset olivat seemiläinen kansa, joka asui Arabian niemimaalla ja soti sumerilaisia vastaan, valloittaen lopulta heidän alueensa. Akkadilaiset perustivat Akkadin kaupungin, joka myöhemmin tunnetaan Babylonina. Kun Urin kaupunki nousi kapinaan Akkadilaisia vastaan ja itsenäistyi uudelleen, muutkin sumerilaiset kaupunkivaltiot saivat itsenäisyytensä takaisin. Tähän vaiheeseen liittyy Terahin, Abramin ja Lootin lähtö Urista.
Opimme joitakin Hammurabin lain ja Mooseksen lain yhtäläisyyksiä ja eroja, jotka ohitan vain maininnalla, että Hammuradin laki oli pakanain laki, monessa kohdassa ankarampikin Mooseksen lakia, mutta eroja oli toiseenkin suuntaan. Taisi Mooseksen laki olla yksityiskohtaisempi, mutta molempiin sisältyi periaate, sama kostetaan samalla.
Kun patriarkkojen historiaan sisältyy olennaisena Egypti, käytiin lyhyesti läpi myös sen ajan egyptiläisten uskonnollisuus. Siitä en kuitenkaan tähän mainintaa enempää kirjoita, ellei sitä joku pyydä ja siinäkin tapauksessa täytyy saada asianmukainen lupa kirjoittamiseen. Tämän alun kirjoitin osoitukseksi, miten monipuolisesti ja eri seikkoihin huomiota kiinnittäen opetus ja keskustelut tapahtuivat. Kun on tausta tietoa monijumalisten uskontojen taustoista ja oppien kirjavuudesta, voi vain kiitollisena ajatella sitä, miten yksinkertainen, mutta turvallinen uskomme on.
Abarahamin, Iisakin ja Jaakobin perheiden elämän vaiheita käytiin läpi sekä historiallisessa, että uskon opillisessa kehyksessä. Uskoomme liittyviä asioita tarkasteltiin Martti Lutherin Genesis luentojen valossa. Siitä aiheesta Luther luennoi Vittenbergissä elämänsä viimeisen kymmenen vuoden ajan ja se luentojen sarja jäikin hänen viimeisekseen. Luennoissa on käsitelty ensimmäistä Mooseksen kirjaa ensimmäisistä luvuista alkaen. Jouduin hämmästyneenä toteamaan, miten monesta kohdasta Luther oli löytänyt esimerkiksi seurakunnan merkityksiä ja miten keskeisenä hän piti oikeaa seurakuntaa yksittäisen uskovaisen uskon elämän kannalta. Sen kaiken selostamisen ohitan tässä blogikirjoituksessa ja lopetan kehotukseen lukijalle, että kannattaa tutustua lähemmin siihen aineistoon silloin, kun siihen tilaisuus tarjoutuu. En tiedä onko saman sisältöistä kurssia vielä suunnitelmissa, mutta olen melkein varma. että jos kysyntää ilmenee, tarjontaakin löytyy.
Loppuarviointiin esitin toivomuksen vastaavaa kurssia jostakin muusta aiheesta. Sainkin kuulla käytäväkeskustelussa. että syksymmälle on suunniteltu kurssia lähinnä Mooseksen vaiheista. Pidetäänpä mielessä.
Avainsanat: kurssi