Ei ole mielessäkään käynyt pyytää tai vaatia korvausta
tiedosta, paljonko metsäni pystyy hiiltä sitomaan. Sehän on julkisesti
kenen tahansa kaavan ja hehtaarit, sekä puustotyypin tietävän
laskettavissa. Hiilinielun voi laskea, jos tietää edes summittain
metsähehtaarin kasvun sitoman hiilidioksidimäärän ja vähentää siitä
polttoon menevän puun sisältämän hiilen määrän.
Erotus on se paljon puhuttu hiilinielu, eli puut jotka jää metsään
pystyyn ja puut, jotka menevät ainespuuna mekaanisen metsäteollisuuden
kautta rakennusten raaka-aineiksi. Se osa sitoutuu hiilinieluksi
vuosikymmeniksi- jopa sadoiksi vuosiksi. Metsään jäävät puut ovat
lyhempiaikaisia hiilinieluja. Osa niistä saattaa seistä vuosikymmeniä,
satoja, jopa tuhansia. Mutta kaikki puut, jotka kaatuvat metsään,
lahoavat ennen pitkää, ja niihin sitoutunut hiili vapautuu ilmakehään,
yhtä varmasti kuin tulisijoissa poltetun puun hiili, hitaammin tosin.
Metsästä korjattava energiapuu tekee tilaa teollisuuden tarvitseman
ainespuun kasvulle, ja jos Mauri on sen kertonut metsäteollisuudelle,
se on vain palvelus metsänomistajille. Teollisuuden taholtahan
nostettiin joku viikko sitten häly, että puiden energiakäyttö vähentää
teollisuuden tarvitseman ainespuun saantoa. Energiaksi poltetaan
kuitenkin pääasiassa puita, jotka kelpaavat huonosti teolliseen
jalostukseen. Hintaerokin pitänee huolen, ettei arvokasta ainespuuta
polteta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti