Viivyimme sillä reissulla toista viikkoa, heinäkuun viimeisenä
torstaina menimme, kotiin saavuimme tämän viikon maanantaina, 9.8.2010.
Mennessä vein tämän tietokoneen ohjelmahuoltoon, kotiin palatessa
sain tämän mukaan, ja heti kotiin palattua käyttöön. Tyrnävän Murrossa
asuvan tyttäremme luokse jätin peräkärryn, koska oli sinne sellaista
vietävää, jota ei pelkällä henkilöautolla voinut kuljettaa. Samana
iltana ajoin Simon kautta Ranualle asti, jonne seurakentälle pystytimme
uuden pikkutelttamme. Siinä vietin kolme yötä, vaimo viihtyi vain kaksi,
kolmanneksi etsimme hänelle sisämajoituksen.
On kymmenisen vuotta siitä, kun viimeksi olimme Ranuan
maakunnallisissa seuroissa. Edellinen käynti ajoittui vuoteen 2000, itä
-Suomen kiertomatkan päätteeksi. Paljon oli kenttä laajennut niiden
vuosien aikana, siitä huolimatta se tuli aivan täyteen, ja kuulemani
mukaan olivat joutuneet käyttämään varapaikatkin. Kuultuani olevan puute
liikenteen ohjaajista, menin perjantaina aamupäivällä
turvallisuustoimistoon, aikeena ottaa päivystysvuoro tuttuun tehtävään.
Jouduinkin vartiopuolelle, jossa puute oli vielä suurempi. Ison teltan
ympärillä kiertelimme erään toisen miehen kanssa, jonkin verran
jouduimme käskemään kiipeilyhaluisia poikia pois teltan vaijereista ja
kiristysliinoista. Olipa muutamalla tytölläkin kiipeämisen intoa, jota
piti rajoittaa. Muita häiriöitä ei ilmennyt, eivätkä nämäkään pahoja
olleet, kun heti alkuun yritykset keskeytimme, niin tilanne ei päässyt
villiintymään. Sen jälkeen pääsinkin keskittymään kuulijan paikalle.
Sunnuntain iltana, seurojen loputtua ajelin Ranuanjärven
leirintäalueelle, josta varasimme mökin kahdeksi yöksi. Maanantaina
kiersimme vaimon kanssa eläinpuistoa, tämä oli kolmas vierailumme
puistossa. Muistelimme ensimmäistä käyntiämme, kuinka kaksi mullikkaa
tuli vastaamme puiston käytävällä. Jonkin ajan kuluttua pysähtyi
luoksemme auto, jossa pari nuorta miestä kyseli eläimistä. Kertoi niiden
olevan Lapin valkoista karjaa, jotka oli eri aidassa lähellä puiston
porttia, ja josta olivat karanneet. Minä kun luulin ne päästetyiksi
valtoimenaan puiston alueelle, mutta niin ei siis ollutkaan.
Tiistaina alkoi neljä päivää kestänyt vanhemman väen kesäkurssi,
jonka puitteissa saimme viettää ikimuistoisia hetkiä. Meille se oli
oikeastaan korvaava kurssi, kun keväällä jouduimme jäämään pois
Raamattutiedon kurssilta Taimi -tädin hautajaisten vuoksi. Tälläkin
kurssilla oli kiintoisaa ohjelmaa ja oppimista sekä raamattutiedosta,
että käytännön elämästä. Jorma Niinikoski kertoi ainakin Israelin
Raamatun aikaisten tapahtumien nykymaisemista sekä Kärsämäen Paanukirkon
rakentamisen vaiheista.
Perjantain iltana ajoin Iihin, lauantaina Muhokselle, ensimmäiseen
Kaisan veljen, toiseen sisaren luokse. Lauantaina illansuussa etsimme
mustikoita Oulun, Kiimingin, Muhoksen rajamaisemista. Saunassakin sai
käydä Kaisan veljen luona. Kun vielä vietimme yhden yön seudun
tyttäremme luona, tuli sukuakin tervehdityksi niiltä osin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti