Vielä Galatalaiskirjeestä

Hel 22. 2009 - taavetti

Kurssin innoittamana ostin Jorma Kivirannan kirjan viime perjantaina vuosikokouksemme kahvitauolla. Eilen aloitin lukemisen, nyt on jo hyvällä alulla, ehkä kirjoitan luettuani jonnekin tarkemman arvion kirjasta. Joitakin ajatuksia sekä kirjasta, että kurssista halusin kuitenkin kirjoittaa jo tässä vaiheessa.
Kirja on kiintoisalla tavalla toteutettu, tekstiä avataan muutaman jakeen pätkissä, kolmea eri käännöstä rinnakkain tarkastellen ja vertaillen. Joissakin kohdissa vertailuun otetaan myös alkukielen sanonta ja siitä johdetut suomennosvaihtoehdot. Vertailuun on otettu paloja Martti Lutherin Galatalaiskirjeen selityksen vastaavista kohdista.Yksinkertaisesti mielenkiintoista, mutta kiihkotonta vertailua.
Kurssin antia kirjan ja eri suomennosten ja Lutherin tulkintojen valossa vertaillen nykyaikaan, en ole välttynyt ajatukselta, että Paavali kirjoitti Galatian seurakunnille erästä aikamme ilmaisua käyttääkseni “julman hoitokokouskirjeen.”
Sama asia oli esillä kurssin viimeisellä oppitunnillakin, kun keskustellen sovellettiin Galatalaiskirjeen antia nykyaikaan. Yhtenä keskusteluun innostajana opettaja muisteli, miten Jeesus ja apostolit olivat ajaneet ihmisistä pois saastaisia henkiä ja riivaajahenkiä, ja että ne monesti olivat huutaen ihmisistä lähteneet. Sen jälkeen opettaja esitti lakoonisen kysymyksen; onko vääriä henkiä olemassa ja vaikuttavatko ne meidän aikanamme. Arvatkaa minkälaisia vastauksia joukosta ensimmäisenä saatiin?
Joku alkoi muistelemaan kummitustarinoita, muutaman sellaisen muistelun jälkeen opettaja keskeytti muistelmat todeten, että niistä voidaan olla montakin mieltä, ja että useimmille kummitustarinoille löytyy luonnollinen selitys, jos ilmiöitä tarkemmin selvitetään.
Tähän väliin heitän oman pohdintani, että ovatkohan nuo kummitustarinat taustalla väitteissä, ettei mitään vääriä henkiä ole olemassakaan. Keskustelu kurssilla kuitenkin jatkui seuraavaan tapaan.
Raamatun riivaajahengillä voidaan ymmärtää pimeyden pääruhtinasta ja hänen enkeleitään, jotka johtavat oikeasta uskosta vääriin tulkintoihin ja väärään vanhurskauttamisoppiin. Sellaisia opetuksen tuulia on ollut monesti tunkeutumassa meidänkin etsikkoaikanamme, ja niitä on tarvinnut Jumalan Pyhän Hengen opastamana torjua. Vääristä tulkinnoista on tehty avoimesti selkoa monissa alustuksissa ja niitä seuranneissa keskusteluissa. Alustuksia ja muita selostuksia on julkaistu useissa SRK.n julkaisemissa vuosikirjoissa. Siitä huolimatta monet nuoremme kyselevät epätietoisina, mitä silloin kymmeniä vuosia sitten on todella tapahtunut. Voimme keventää heidän huoliaan kertomalla tiedoistamme rakkauden rakentavassa hengessä.
Kun opettaja pyysi vihjeitä keväällä Hankasalmella pidettävää, vastaavaa kurssia varten, tulin antaneeksi vihjeen luetuttaa kirja ennakolta. Nyt yhden kurssin ja kirjan alkuosan jälkeen olen miettinyt, että kenties vihjasin väärin. Ehkä kirjaa sopivampi ennakkoluenta on kuitenkin itse Galatalaiskirje. Kun kirjeen sisältö olisi tuoreena muistissa, voisi sen tutkimiseen löytyä enemmän eväitä, mutta ennen muuta kysyttäviä asioita.