Aikanaan jouduin hierottamaan itseäni melko usein, vielä senkin
jälkeen, kun osa kivuista todettiin reumasta aiheutuneiksi ja reuma oli
saanut asianmukaisen hoidon. Hieronta sinänsä kuuluu, muun fysikaalisen
hoidon tavoin, osana varsinaiseen reumahoitoon. Osaltani sain unohtaa
hieronnat yli kymmeneksi vuodeksi niin, että viimeiset hieronnat sain
reilun kymmenen vuotta sitten Heinolan Reumasairaalassa kuntoutuksen
aikana. Sen jälkeen olen käynyt vai kylpylöiden vesiputousten ja
porealtaiden hierottavana, enkä ole suurempaa tarvetta niihinkään
tuntenut. Kun lähimmät sellaiset ovat varsin kaukana, enkä ole ohi
ajaessakaan malttanut pysähtyä niihin, on jäänyt usean vuoden tauko
saamissani hieronnoissa.
Vaimoani olen kyllä kyydinnyt lähiseutujen hierojilla, mutta kun hän
ei pyynnöstäni huolimatta, ole muistanut minulle aikaa varata, minulle
on kertynyt tuo pitkä tauko sellaisista hoidoista. Suurta tarvettakaan
en siis ole niihin tuntenut, vaan monipuolinen liikunta on ollut minulle
parasta hoitoa.
Viime vuoden lopulla saimme lukea Päivämiehestä jutun lähikaupungin
uskovaisesta hierojasta. Siitä sain inspiraation keskustella vaimon
kanssa käyntiä ja kokeilua siellä. Nyt otin ajan varaamisen huolekseni,
näin sain varmistetuksi ajan itsellenikin. Reilu kaksi viikkoa on
ensimmäisestä käynnistämme, eilen oli toisen käynnin vuoro, seuraavan
sovimme maaliskuun puolen välin seudulle. Oli oikein mukava kokemus
saada hierontaa vuosien tauon jälkeen. Vaikka en ole selkäkipuja
pahemmin tuntenutkaan, löytyi sieltä sentään kovettumia ja muuta
vaivojen aiheuttajia. Oli mieluista vaihtelua samalla, kun sain
keskustella uskomisesta,
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti