Hel 22. 2009 - taavetti
Niin meni muutama vuosi, tehtävä oli kuitenkin väljempäää, eli vuoroja harvemmin, sillä opettajia oli nyt useita ja vuoro kullekin tuli kaksi tai kolme kertaa kevät ja syksykaudellaan. Hankalinta järjestelyssä oli. että tarvikesalkun sai esivalmisteluun miten milloinkin. Viimeksi sain salkun pöydälle alkulaulua etsiessäni, valmistele siinä sitten ennakolta opetustuokiota. Olin sen valmistelun hoitanut kuitenkin eri pohjalta, mutta viime hetken aineiston silmäys antoi hiukan lisää ulottuvuuksia.
Toki sain useimmin salkun ajoissa ja ehdin tutustua aiheeseen paremmin. Puutteellisiksi olen kuitenkin kokenut pitämäni tuokiot, niinpä saatoin tyydytyksellä kuulla, että vastuu pyhäkouluista jää nyt toisille. Aivan ilman tehtäviä eivät minua kuitenkaan jättäneet, sain kutsun uuteen perustettuun diakoniatoimikuntaan. Osittain on sekin tuttua puuhaa, vuosia sitten olin vaimoni kanssa saman nimisessä toimikunnassa, kävimme jopa alaan liittyvän kurssin, kun toimikunta reilun kuukauden kuluttua lopetettiin. Sillon sain tehtävän pyhäkouluun opettajaksi, jonka nyt sain jättää muistojeni joukkoon. Toisaalta diakoniasta opittu on ehtinyt unohtua, osaltaan varmasti muuttuakin, joten aivan tietämätönnä ja puhtaalta pöydältä joudumme aloittamaan. Ensi viikolle on sovittu ensimmäinen palaveri toimikunnan kesken, eiköhän siellä kartoiteta tilannetta ja toiminnan tapoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti