perjantai 18. lokakuuta 2013

Tähtihetkiä talvessa

Joulukuusta alkaen on Rauhanyhdistyksemme piirissä tapahtunut paljon sellaista, josta oli aikomus kirjoittaa ainakin pieni merkintä. Päällekäyvämpien puuhien puristuksessa ne ovat jääneet maininnan asteelle, eikä kaikista ole mainintaakaan. Yritän nyt hivenen täyttää jäänyttä aukkoa, jos se jollakin tavalla näin onnistuisi.
Joulujuhlista olen tainnut vähän kirjoittaakin, mutta jos en ole, niin olkoon sitten. Joulun vietin Savon maisemissa, tyttären perheessä. Siinä sivussa pääsin avustamaan vävyn äidin muuttopuuhissa, mutta vuotta vaihtamaan kiirehdin kotiin. Vaimo jäi silloin Savoon, niin sain sairastaa vuoden vaihteen flunssani kotona aivan yksin.

Varsinaisia tähtihetkiä olen kohdannut Rauhanyhdistyksemme toiminnassa. Tietysti kaikki hyvin menneet seurat ovat sellaisia, mutta olipa tulla tippa minunkin silmääni, kun yhdistyksemme alueelle asettiin toinen puhuja. Silmäni kostui kuunnellessani siihen asti ainoan puhujamme puhetta uudelle, tehtävään asettavalle veljelle. Juhlallisen koruton oli se hetki, kun puhujaveljemme ja hänen kutsumansa naapuri Rauhanyhdistykseltä vieraileva puhujaveli yhdessä entisen puheenjohtajamme ja asetettavan veljen vaimon isä panivat kätensä puhujaksi asetetun veljen pään päälle. Varmaan kaikki paikalla olleet uskovaiset yhtyivät sydämestään, kun Hannu veli lausui Herran siunauksen sanoin Jumalaa veljelle johtajaksi kalliiseen tehtävään. Lopuksi vierailevat veljet lausuivat muutamia rohkaisun sanoja juuri tehtävään asetetulle veljelle.  Sen jälkeen alkaneissa seuroissa palveli veli naapurialueen Rauhanyhdistyksestä, me toiset saimme hiljentyä ja virvoittua Jumalan sana ääressä.

Toinen tähtihetki oli leirikeskusilta muutama viikko sitten. Monipuolisella materiaalilla meille havainnollistettiin leirikeskusten toiminnan suunnittelua ja toimintaa. Meinasipa mieleeni hiipiä pienoinen kateuden siemen, kun muistelin miten alkeellisin keinoin aikanaan melkein yksin jouduin täällä asiaa selittämään, kun se oli kaikille vielä uusi ja outo. Tuli kuitenkin kiitollinen mieli verratessa, miten Jumala on siunannut heikkoudessa aloitettua työtä.  Jumala on antanut uusia hienoja työ- ja havaintovälineitä, mutta mikä parasta, ihmeelliset lahjat niiden käyttöön ja tärkeän asian esillä pitämiseen.
Tänään järjestetty nuorisotyöilta pienen Rauhanyhdistyksemme tiloissa oli kolmas tähtihetkeksi luonnehtimani tilaisuus. Olimme saaneet vieraaksi veljen Pohjanmaalta, hänellä olivat mukanaan samankaltaiset apuvälineet, kuin edelliselläkin kerralla. Esittelymateriaali oli tietysti erilaista, paikallisen nuorisotyön ohjaukseen tarkoitettua. Kelpaa sellaisella materiaalilla ja sellaisten ohjeiden mukaan tässä kuussa valittavien opettajien jatkaa työtä lasten ja nuorten parissa. Toivottavasti Jumala saa työtä siunata muutenkin

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti