Tam 29. 2009 - taavetti
Olin yhden kesän harjoittelijana opiston maatilalla,
kesäkurssityttöjä oli silloin majoitettuna Tipulaan. Siellä asui myös
opettajia ja muuta henkilökuntaa, muiden muassa tilanhoitaja. Minun ja
harjoittelukaverini asunto oli opiston siivessä, poikien asunnon
ensimmäinen huone.
Tapasin tilanhoitajan yhteisissä töissä päivittäin, opettajia ja muuta henkilökuntaa silloin tällöin ruokapöydässä. Kukaan heistä ei puhunut Tipulan kummitteluista, eikä minulle siitä omakohtaisia kokemuksia kertynyt. Tipulan kellarissa teimme lähinnä perunain lajittelua, muutamia kertoja tuli käydyksi majoitushuoneissakin. Vasta nyt nettikeskusteluissa on eteeni tuotu viestiä, että siellä kummittelee. En ota kantaa puolesta enkä vastaan itse kummitteluun, sen sijaan kerron joitakin tositapahtumia, joista voi löytyä luonnollisia selityksiä.
Keittiöllä työskenteli eräs tyttö, joka kulki pesäpalloharjoituksissa. Erään kerran ruokapöydässä hän kertoi unohtaneensa avaimen asuntoonsa, ja kun ei ollut hennonut hälyttää muuta henkilökuntaa ovea avaamaan,hän oli kiivennyt palotikkaita yläkerran avoimen ikkunan viereen, ja keinotellut siitä itsensä sisälle.
Eiköhän pelkät tytön liikkeet ja niistä aiheutunut kolina voinut herkälle tietämättömälle saada kummitustunnelmia. Avoimesta ikkunasta saattoi tuulikin puhaltaa sisälle, heiluttaen keveitä vaatteita ja muuta irtainta.
Toinen saman suuntainen tapahtui suviseurojen aikaan. Enimmät tytöt lähtivät seuroihin, mutta joukossa oli heitäkin, jotka jäivät mieluummin opistolle. Muutaqmat lähiseudun pojat tiesivät, että siellä majailee joitakin tyttöjä, niinpä he kiipesivät samoja paloportaita yläkertaan, päästäkseen tyttöjen asuntoihin. Pojille yllätykseksi oli joitakin opettajia paikalla päivystämässä, ja he antoivat pojille äkkilähdön. Kuulemani mukaan pojat eivät ehtineet asuntoihin asti, kun valppaat valvojat lähettivät heidät käpälämäkeen.
Tämän tapaiset tosiasiat antavat mahdollisuuden monenkkin kaltaisille kummitusjutuille, ja herkkä mielikuvitus on omiaan niitä paisuttamaan. Sitä vielä mietin, että milloinhan siellä se veriteko olisi tapahtunut. Minulle saattaa aueta mahdollisuus haastatella asiasta jotakin tietäviä paikallisia ihmisiä, ja sillä tavoin saada mahdollista tarkempaa informaatiota.
Tapasin tilanhoitajan yhteisissä töissä päivittäin, opettajia ja muuta henkilökuntaa silloin tällöin ruokapöydässä. Kukaan heistä ei puhunut Tipulan kummitteluista, eikä minulle siitä omakohtaisia kokemuksia kertynyt. Tipulan kellarissa teimme lähinnä perunain lajittelua, muutamia kertoja tuli käydyksi majoitushuoneissakin. Vasta nyt nettikeskusteluissa on eteeni tuotu viestiä, että siellä kummittelee. En ota kantaa puolesta enkä vastaan itse kummitteluun, sen sijaan kerron joitakin tositapahtumia, joista voi löytyä luonnollisia selityksiä.
Keittiöllä työskenteli eräs tyttö, joka kulki pesäpalloharjoituksissa. Erään kerran ruokapöydässä hän kertoi unohtaneensa avaimen asuntoonsa, ja kun ei ollut hennonut hälyttää muuta henkilökuntaa ovea avaamaan,hän oli kiivennyt palotikkaita yläkerran avoimen ikkunan viereen, ja keinotellut siitä itsensä sisälle.
Eiköhän pelkät tytön liikkeet ja niistä aiheutunut kolina voinut herkälle tietämättömälle saada kummitustunnelmia. Avoimesta ikkunasta saattoi tuulikin puhaltaa sisälle, heiluttaen keveitä vaatteita ja muuta irtainta.
Toinen saman suuntainen tapahtui suviseurojen aikaan. Enimmät tytöt lähtivät seuroihin, mutta joukossa oli heitäkin, jotka jäivät mieluummin opistolle. Muutaqmat lähiseudun pojat tiesivät, että siellä majailee joitakin tyttöjä, niinpä he kiipesivät samoja paloportaita yläkertaan, päästäkseen tyttöjen asuntoihin. Pojille yllätykseksi oli joitakin opettajia paikalla päivystämässä, ja he antoivat pojille äkkilähdön. Kuulemani mukaan pojat eivät ehtineet asuntoihin asti, kun valppaat valvojat lähettivät heidät käpälämäkeen.
Tämän tapaiset tosiasiat antavat mahdollisuuden monenkkin kaltaisille kummitusjutuille, ja herkkä mielikuvitus on omiaan niitä paisuttamaan. Sitä vielä mietin, että milloinhan siellä se veriteko olisi tapahtunut. Minulle saattaa aueta mahdollisuus haastatella asiasta jotakin tietäviä paikallisia ihmisiä, ja sillä tavoin saada mahdollista tarkempaa informaatiota.
majoituksessa enää kummituksia.
Taisi olla vain tyttöjen majoitus tilana.
Meillä pojilla ei silloin ollut sinne lupaa mennä.
Enpä tiedä,että johtuiko kielto kummituksista vai mistä?
Ehkä tytöt ja kummitukset olivat ottaneet tilat kokonaan omaan
käyttöönsä ja siellä ei ollut enää vapaita huoneita tarjolla.