torstai 17. lokakuuta 2013

Koneista ja vempaimista

Aloin miettimään, mitä vempaimia minulla on nykyisin, ja millaisia olen elämäni aikana käyttänyt tai nähnyt.
Kulkulaitteenamme toimii hyväkuntoinen ja polttoainepihi diesel avensis, on myös polkupyörä, joka on saanut elää harmittavan laiskana. Onko marjapoimuri kone vai laite vai vempain? Koneeksi olemme sitä sanoneet, vaikka olen viime aikoina pyrkinyt poimuri nimitykseen. Nykyisissä ei ole edes liikkuvia osia, kuten oli niissä ensimmäisissä. Kaksi liikkuvalla läpällä varustettua poimuria meillä on, lisäksi kaksi uudempaa, kiinteän esteen poimuria, toisessa niissä piikit teräslangasta, toisessa sitkeästä muovimateriaalista.
Onhan meillä keittiössä koneita, siellä kenties eniten. Mikroaaltouuni lasten lahjoittamana, että voivat käydessään lämmittää ruokaa omille lapsilleen. On sillä meidänkin ruokia silloin tällöin lämmitetty. Ruokailuastiat pestään koneella, sellainen tuli tämän asunnon mukana, niin saatoimme myydä entisen. Sähköllä pelaava vatkain, kahvinkeitin, vedenkuumennin, eivätkös nekin ole vempaimia. Sitten on muutama erilainen ajannäytin, joita myös kelloiksi sanotaan. Varmasti on muitakin koneita, ainakin tämä, joka nyt puhaltimellaan tohisee edessäni, ja joka välittää tämän tekstin luettavaksenne.
Aivan erikseen ovat ne koneet, joita olen joskus omistanut tai muuten käyttänyt. Jääkööt ne omaksi jutukseen.

 
Minulla on navigaattori, sen toiminta riippuu käytetystä kartasta ja satelliittiyhteyksistä ja muutamista muistakin seikoista. Jos satelliitit ovat huonolla yhteydellä, viivästyvät navigaattorin ohjeet. Jos saisin Tom Tomiini suomalaisen karttakeskuksen kartan, olisin tyytyväinen. Ulkomaalainen karttapalvelu päivittää kohtuudella uudet tiet, mutta vanhoja virheitä eivät halua tai uskalla korjata. Edellisen asunnon osoitteella kartta ohjaa eri tielle naapurin pihaan. Tiedän myös 5 - 6 km mittaisen, kymmeniä vuosia vanan tien, joka ei ole mahtunut Kartta-Atlaksen karttaan. Muutaman kerran olen korjausta pyytänyt, lupasivat, mutta eivät ole korjanneet. Oli hupaista katsoa navista, että ajan metsässä, kuitenkin edessäni oli tie, jota ajelimme jo 1953, silloinkin se oli vanha tie.
Tämä osa on omien kokemusteni kertomista. Koska se oli huonosti erillään lainauksista, kerrottakoon se tässä selvyyden vuoksi. Samalla lisään hiukan kokemuksiani ja kommentointia niistä. Sinänsä navigaattorin käyttö on yksinkertaista, mutta joistakin kokemuksen opastamista tiedoista on hyötyä.  Ensiksikin autonavigoinnin asetuksissa on mahdollista valita joko nopein tai lyhin reitti. Karttaohjelma ei kuitenkaan välttämättä tiedä teiden ajankohtaista kuntoa, niinpä se saattaa nopeimman nimissä opastaa joskus huonokuntoiselle tai työkohteen tielle. Ne tiedot kannattaakin tarkistaa esimerkiksi tietyökartasta, varsinkin pidemmälle matkalle lähtiessä. Hinnakkaampiin navigaattoreihin voi saada ohjelman, joka saattaa tarkistaa ne tiedot näytölle, minun halpaan navigaattoriini. Samoin voi hinnakkaampiin navigaattoreihin saada erilaisia yhteysohjelmia, vaikkapa yhteys toiseen, vastaan tulevaan, samalla ohjelmalla varustettuun navigaattoriin, jopa puheyhteyden muodostaminen saattaa onnistua. Minunkin navigaattorini ilmoittaa erilaisista kohteista, joiden ohi olen ajamassa. Muutamien yhtiöiden huoltoasemat, suuret kauppakeskukset, erityisliikkeet, autokorjaamot, merkittävät patsaat, museot, näköalapaikat, tien varren levähdysalueet, ja monet muut joko näkyvät ohi ajaessa, tai niille voi navigoida halutessaan.
Lyhimmän reitin navigoinnissa kannattaa olla erityisen varovainen, siinä saattaa joutua tosi huonoille, talvisin jopa auraamattomille teille. Suljetuille huoltoasemille saattaa navigaattori ohjata, ellei öljy-yhtiön toimija ole päivittänyt niiden paikkoja ohjelmaan. Navigaattorin ja kartan virheistä on mahdollista ilmoittaa tahoille, jotka ovat niistä vastuussa. Ilmoitusten vaikutuksesta minulla on kokemus, ettei ainoaakaan niistä ole vielä toteutettu. Ilmeisesti odottavat useampia ilmoituksia, että sitten vasta uskovat. Toisekseen kansainväliselle Kartta-Atlakselle tuskin paljoa merkitsee joku pieni syrjäkylän metsätien pätkä, vaikka se olisikin läpikulkutie tai ainoa pääsy tiettyyn paikkaan.

Sain lopulta sijoitetuksi navigaattorin kojelaudan yläreunaan, sen jälkeen toiminta on ollut kohtuullisen hyvää. Ongelman syy taisi ollakin satelliittiyhteyksissä. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti