keskiviikko 16. lokakuuta 2013

Helpotuksen huokaus

Vaikka kirjanpito on fyysisesti kevyttä, sisältyy siihen joitakin aivoja koettelevia vaiheita. Olen kymmeniä vuosia sitten aloittanut kirjanpitoni ja -laskentani pelkästään käsi- ja kynätyönä. Vähitellen olen saanut siihen avuksi erilaisia laskukoneita, aivan alkeellisesta olen siirtynyt vähä vaihe vaiheelta kohti muutaman vuoden käyttämääni nauhalaskinta. Pari vuotta sitten harkitsin tietokoneen kirjanpitoon räätälöityä ohjelmaa. Vaikka löysin yhden ilmaisohjelmankin, jätin sen lataamatta.  Kun tiesin jäljellä olevan enää muutama kirjanpito, ajattelin uuden oppimisen ja säilyttämisen olevan vaikeampaa, kuin ennen opitun vanhan menetelmän verestäminen kerran vuodessa. Niin olen kirjannut muutamat kymmenet kuittini käsin ja laskenut sarakkeet yhteen pienellä laskimella, joka tulostaa käytetyt numerot nauhalle.
Kirjaaminen ja laskenta ovat sinänsä helppoja, vaikka joitakin lyönti- ja merkintävirheitä varsinkin väsyneenä tulee huomaamatta. Kun ristiin laskenta osoittaa niitä tulleen, onkin virheiden kohdan löytäminen joskus monen tarkistuslaskennan takana. Hyväksi olen epätoivoisessa tilanteessa sulkea kansiot ja jatkaa tarkistamista virkeämpänä yön nukkumisen jälkeen. Tänään aamupäivällä sain viimeisen tarkistuslaskennen viedyksi kunnialla loppuun ja saatoin huokaista helpotuksesta. Nyt olisi vielä tehtävänä viimeinen yrittäjän vero- ja arvonlisävero ilmoitus, sekä ilmoitus siitä, että en ole enää arvonverovelvollinen. Pieniä huokauksia siis vielä riittää, mutta uskon pahimmista selviytyneeni.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti