Tänään oli Reisjärven loppiaispäivän
alustuksen ja keskustelun aiheena Järki ja usko. Per-Olof Moberg
käsitteli alustuksessaan aihetta monipuolisesti ja seikkaperäisesti.
Alustuksessa oli, kuten alustaja itse lopuksi totesi, melko vähän
Raamattua. Sen sijaan hänen laatimansa keskustelukysymykset olivat vain
Raamatusta. Aiheina olivat ainakin Nooa, Joosef ja Maria, Jeesuksen
vanhemmat, Jeesus Jumala ja ihminen, taisipa olla jotain muutakin.
Keskustelussa tarkasteltiin niitä ja monia muita asioita Raamatun ja
järjen valossa, mutta myös aikamme uskon kysymyksiä.
Ensi sanoikseen, ennen varsinaista alustusta, Olle veli kertoi
alkaneensa epäillä omaa järkeään, kun suostui niin vaikeasta aiheesta
alustamaan. Saman toteamuksen esitti muutama puheenvuoron käyttäjäkin
ennen varsinaista asiansa esittämistä. Tuli taas eilen illalla ja tänään
todetuksi käytännössä, että turhia ovat puheet kristillisyytemme
keskustelemattomuudesta. Eniten puheenvuoroja käyttivät nuoret, joko nyt
opistossa opiskelevat, tai muutama vuosi sitten opiskelleet. Eivät
silti pelkästään nuoret, vaan monet iäkkäämmätkin.
Monennetkohan loppiaispäivät nämä mahtoivat olla? Ensimmäiset olivat
tiettävästi Haapajärven maamieskoululla, olikohan joskus vuoden 1960
tienoilla. En tiennytkään sitä vuonna 1964, opiskellessani kyseisessä
oppilaitoksessa. Sain tiedon vasta viime syksynä silloista Päivämiestä
tutkiessani. Päiviä oli lehden mukaan tarkoitus jatkaa, siirtyivätköhän
välittömästi sen jälkeen Reisjärven opistolle. Siellä olen niillä
tottunut kulkemaan nuoruusvuosinani ja sen jälkeen. Muistan miten
silloiset tilat olivat tupaten täysiä, liikkuminen tungoksessa oli
hidasta, mutta eipä kiirettä ollut minnekään. Tilaisuuksien ajat
istuttiin yläkerran juhlasalissa, ruokailut ja kahvit nautittiin
alakerran ruokasalissa ja sen jatkeena olevassa luokassa. Niihin oli
juhlasalista johdettu äänentoisto, joten kuuntelu onnistui alhaallakin.
Silloin oli autoja nykyistä vähemmän, monet nuoret kulkivat
kimppakyydeissä, jokunen linja-autokin toi nuorisoa kauempaa. Majoitus
järjestettiin opiston luokkatilojen lisäksi läheisillä Hakasaaren ja
Hylkirannan kouluilla. Kerran maamieskouluni jälkeen toimin Hylkirannan
koululla helpossa tehtävässä. järjestysmiehenä.
Nykyisin tilat ovat paljon silloista avarammat. Silloinen juhlasali
on muutettu kirjastoksi, suuri alakerran voimistelusali hoitaa
juhlasalin tehtävässä, lisäksi tilaisuudet välitetään entiseen tapaan
ruokailutiloihin a tiettävästi myös yläkerran auditorioon. Yöpyjiä
lienevät nykyisin lähinnä vain talvikurssin oppilaat, kenties muutamia
kymmeniä heidän lisäkseen. Aattoillan tilaisuuksissa vallitsee entistä
aikaa muistuttava tungos, loppiaispäivänä tilaa sen sijaan on
vapaanakin. Luullakseni väkeä oli tänäänkin vanhan ajan määrä, joka
väljissä tiloissa vaikutti vähäisemmältä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti