Kävin lauantaina vaimoni veljen 70 -vuotispäivillä
Taivalkoskella. Ajoimme vaimoni ja sisarensa kanssa heidän veljensä
luokse Siikajoelle, josta lauantaina päiväkäyntinä Koillismaalla.
Mukavaa siellä oli vaimon sukua nähdä ja jutella heidän kanssaan.
Sukulaisia oli saapunut eri alueilta pohjoisesta Suomesta.
Muutamat lapsistani viettävät syntymäpäiväänsä syksyllä, kolme heistä
lokakuussa. Oma syntymäpäiväni on joulukuun alussa, lapseni haluavat
juhlia paikallisessa vanhassa pappilassa. Toivottavasti kaikki lapseni
ja enemmistö heidän lapsistaan ja muusta suvusta pääsee paikalle.
Minunkin on tarkoitus päästä 70 vuotiaan miehen ikään, enkä suinkaan
halua juhlia vanhuuttani, vaan juhlia ja muistella elämäni vaiheita.t
monipuolisesti. Tyttäreni on varannut vanhan pappilan lisäksi pihassa
olevan kotakatoksen, jossa on mahdollisuus viettää iltaa juhlan jälkeen
keskustellen ja makkaroita grillaten.
Aivan ennen joulua on myös vaimoni syntymäpäivä.
Joulu itsessään on juhla, mutta on joulun seutu monenlaisten
juhlien aikaakin. Monet juhlivat vain joulua, vaikka todellinen
juhlittava ja juhlinnan aihe on se Joulun lapsi, jonka syntymän
muistoksi joulua vietämme. Lauantai-iltana vietetyssä Rauhanyhdistyksen
joulujuhlassa se tärkein oli esillä kaikissa ohjelmissa, mutta myös
juhlijoiden mielissä ja sydämissä. Kiitollisena rukoillen kuuntelin
leikit, laulut, runot ja lopuksi kuullun seurapuheenkin.
Sunnuntain iltana täyttyi seurakuntamme vanha pääkirkko melkein
jokaista istuinsijaa myöten, kun paikallisen seurakunnan jäsenet ja
ystävät olivat tulleet sinne laulamaan ja kuuntelemaan kauneimpia
joululauluja. Hienosti juonnettu laulujen jakso meni komeasti
kanttorimme säestäessä uruilla. Melkein kaikki lauletut laulut olivat
vanhoja tuttuja, mutta mahtui joukkoon yksi uusikin laulu. Kun kanttori
soitti sävelmän kahdesti läpi, alkoi kolmannella kerralla itse laulaa,
yhtyi kirkon täysi laulajia pian mukaan, ja vaikka sävel oli ilmeisen
outo, löytyi yhteinen sävel ja sointi melko pian.
Tänään oli samassa kirkossa kaikkien Pihtiputaan seurakunnan
toimintayksiköiden yhteinen joulujuhla. Osansa siinä esittivät niin
paikallisen työkeskuksen ryhmän kuin kaikkein pienimpien, eli
päiväkerholaisten ohjelmaa, sekä monien muiden piirien osuudet.
Näyttävimmän ja pisimmän osuuden esittivät nuorten ryhmät ja kolme
seurakunnan kuoroa yhdessä. Lasten Raamatun luennan ja heijastettujen
kuvien havainnollistaman ohjelmakokonaisuuden kruunasi kolmen eri kuoron
laulut eri lehtereillä esitettynä. Avanti -kuoro lauloi tien ja
seurakuntasalin puoleisella lehterillä. Kirkkokuoro sen vastakkaiselta
ja lapsikuoro Laulavat Nuotit urkulehterillä. Kanttori johti niitä
kaikkia urkulehterin laidalta, josta johtaminen onnistui hyvin. Hieno
oivallus sellainen, jollaiseen kohtasin nyt ensi kerran. Jokainen kuoro
sai laulaa useita lauluja juhlan aikana.
Juhlan jälkeen oli järjestetty kahvitus seurakuntakoti Sallilaan ja
joulupolku kirkon ympäristöön. Polun kierrossa ensimmäisenä saimme
kirjoittaa nimenne veroluetteloon, siis aivan todella kirjoittaa
lyijykynällä paperiin. Kysyä majapaikkaa Marian ja Joosefin tavoin ja
tulla torjutuksi kahdesta paikasta. Joosef, Maria löytyivät tallista ja
lapsi seimestä heidän luotaan. Saimme kohdata enkeleitä tapulin
portailla paimenten luona, kuulla lapsikuoroenkeleiden laulua Jumalan
ylistykseksi. Viimeisenä oli seurakuntakeskuksen alakerrassa ohjattu
askartelu, jossa haluavat saivat koota enkeliriipuksen itselleen tai
lahjaksi jollekin.